keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

84. Kaaduttiin Sessan kanssa

Moi,
En oo nyt itse päässyt reilu viikkoon ratsastaan koska joudun kävelemään kepeillä vielä jonkin aikaa,  huomenna lääkäriin tarkistuttamaan jalka koska se on vielä vähän turvonnut ja mustelmat vaan lisääntyvät. Mulla on keppien lisäksi vielä tuki siinä jalassa, jota en ihan jatkuvasti pidä, mutta koulussa. Siihen jalkaan eli vasenpaan ei oikein saa muuta kenkää kuin croksin ja jos saa niin se painaa tuosta palloluun kohdalta. 
  

   Me kaaduttiin siis Sessan kanssa kaksi viikkoa sitten sunnuntaina (1.4.)  Mun jalka jäi alle ja taittu nilkasta, nilkassa on jotain luu pullistumaa, mutta ei kuitenkaan mitään murtumaa ainakaan kuvissa näkynyt. Sessa oli jotenkin niin häslä ja yli energinen, että päätin mennä ensin kentällä pari kierrosta ennen maastoon lähtöä, jotta vähän rauhoittuisi, mutta ei päästy kenttää pidemmälle.   Otin sitten vähän ohjista että rauhottuisi ja pysähtyisi, mutta Sessa nosti pään ylös ja lähti peruuttamaan ja käänty samalla sivulle, joka johti siihen että se kompastui omiin jalkoihinsa ja kaatui.
  Siinä kohtaa kun S oli mun jalan päällä ajattelin, että ei vitsi nyt mun jalka taittu nilkasta vaikka se kestikin vaan sekunnin kun se oli mun jalan päällä. Sitten nousin siitä ja lähdin klinkuttaen juoksemaan laittamaan kentän portin kiinni, että Sessa ei pääse ainakaan karkaamaan kentältä. Ja sitten pyydystämään Sessaa, onneksi antoi heti kiinni ja vein varusteet pois ja ponin laitumelle. 

  Lähdettiin siitä vähän reilu tunnin päästä päivystykseen ja sain sieltä kepit. Tiistaina käytiin röntgenissä ja lääkärillä, siellä menikin koko päivä. Tosiaan ei näkynyt kuvissa murtumaa, mutta luu pullistumaa/ turvotusta. 
  

  Laitan tähän kuvia mun jalasta, ei välttämättä kaikkein herkimmille. 




Tässä tapahtuman jälkeen



Pari päivää myöhemmin


Tällä hetkellä







Mahdollisimman pian vaan takas selkään.

Kiitos kun luit!
-Camilla